‹ Takaisin tarinoihin

Endometrioosi ei oo este, vaan pelkkä hidaste

“ Äitini kanssa päätimme hankkia minulle e-pillerit, jotta oireet helpottuisivat. Lääkärissä kukaan ei sanonut, että kivut olisivat epänormaalit, aattelin että mulla kävi vaan paska säkä, kun oon saanu niin hirveet menkkakivut.”

Mun menkat alko 14-vuotiaana. Sitä ennen mietin miksei mulla oo jo menkkoja, kaikilla mun kavereillakin on? Näin jälkikäteen oon kiitollinen, ettei mun menkat alkanut jo 11-vuotiaana: jo ensimmäisen puolen vuoden jälkeen olin kokenut kuukautisten ikävimmän ja kivuliaimman puolen. Alamaha ja selkä olivat mielettömän tulisen kivun vallassa menkkojen aikana ja välillä kouristuksia tuli myös kierron välissä. Kouluun meno oli välillä mahdotonta. Menkat olivat myös runsaat ja kierto lyhyt, halusin niistä eroon. Äitini kanssa päätimme hankkia minulle e-pillerit, jotta oireet helpottuisivat. Lääkärissä kukaan ei sanonut, että kivut olisivat epänormaalit, aattelin että mulla kävi vaan paska säkä, kun oon saanu niin hirveet menkkakivut.

Kesällä 2013 harrastuksessani kärsin menkoista ja valittelin ja itkin kipuja. Endometrioosiyhdistyksen Jutta oli mukana samassa harrastuksessa, huomas mun oireet ja kerto mulle ekan kerran sairaudesta nimeltä endometrioosi. Jutta antoi mulle oirepäiväkirjan, jonka kanssa marssin lääkäriin ja kerroin epäileväni endometrioosia. Nyt pystyn ymmärtämään, mistä mun huono olo, turvotus, yhdyntäkivut tai yhdynnän jälkeiset kivut johtuvat ja mistä mun suolisto-oireet ja virtsaamiseen liittyvät kivut johtuvat. Nykyään mun on helppo lukea itseäni ja olla armollinen itselleni, koska tiedän että oireet liittyvät sairauteen.

Mulla on ollut rutkasti onnea, kun oon saanut diagnoosin näin nuorena ja aloittanut heti e-pillereiden syönnin. Pillerit estävät sairautta etenemästä ja helpottavat elämää. Mulla on menkat vain 6 kertaa vuodessa. Pahin pelkoni on kuitenkin se, etten saisi lapsia endometrioosin takia. Onneksi nykyään on loistavia hoitoja ja erilaisia keinoja saada lapsia.

Positiivisella asenteella voi vaikuttaa siihen, kuinka sairauden kanssa selviää ja puhuminenkin helpottaa. Varsinkin sairauden negatiivisimmista asioista haluan välillä kertoa jollekulle. Puhunkin sairaudestani melko suoraan ja helposti, se ei hävetä mua lainkaan. Parisuhteessakin toisen tieto ja ymmärrys sairaudesta helpottaa huomattavasti.

Toivon että muutkin olisivat yhtä onnekkaita kuin itse olen ollut ja saisivat apua mahdollisimman nuorena - siksi endometrioosista pitääkin puhua! Kenenkään ei tarvitse yksin itkeä kipuja tai muita oireita. Ois tärkeetä että nuoret naiset tietävät heti nuorena ettei kovat menkkakivut oo normaalia. Ja hei ei tää sairaus oo este, vaan pelkkä hidaste!

‹ Takaisin tarinoihin