‹ Takaisin tarinoihin

PCOS ja haave perheestä

“ Vertaistuki - liittyen niin PCOS:ään kuin lapsettomuuteen - on myös erittäin tärkeä jaksamisen väylä. Jossain on joku, joka kokee ja käy samoja asioita läpi kuin minä, taistelee samojen ajatusten ja ongelmien kanssa.”

Vuonna 2013 mainitsin lääkärille, että lähitulevaisuuden haaveena olisi oma perhe. Siskollani oli todettu silloin endometrioosi, joten olisi suuri todennäköisyys, että se olisi myös minulla. Tuolloin ei diagnosoitu endometrioosia, vaan lääkäri antoi ohjeen odottaa puoli vuotta ehkäisyn jättämisen jälkeen ja ottaa yhteyttä, jos raskautta ei kuulu. Puoli vuotta meni, mutta raskautta ei kuulunut. Puolen vuoden aikana minulla oli hyvin epäsäännölliset kuukautiset. Ne tulivat kyllä, jopa liiankin tiheästi. Monilla PCOS-naisilla kuukautiset ovat harvoin tai jopa ei ollenkaan. Olin ensimmäistä kertaa ilman ehkäisypillereitä moneen vuoteen, pillereiden kanssa kierto oli ollut säännöllinen. Nuoruudestani muistan runsaat kivuliaat kuukautiset, mutta en muista, että niissä olisi ollut merkittävää epäsäännöllisyyttä. 

Hoitojen myötä ultrassa selvisi nopeasti munasarjojen monirakkulaisuus. Verikokeista selvisivät myös muut PCOS:lle tyypilliset oireet, kuten korkeat mieshormonin määrät. Tulokset tarkoittivat sitä, että luultavasti en ovuloi ollenkaan tai ovulaatio tapahtuu hyvin harvoin. Hoidot aloitettiin miedoilla lääkkeillä, joilla yritettiin saada ovulaatio aikaan. Omalla kohdallani vasta pistosten tullessa mukaan tuli vastetta. Jostain syystä raskaus ei silti alkanut ja oli aika siirtyä seuraavaan hoitomuotoon. Tehtiin ensimmäinen inseminaatio, josta meidän onneksemme raskaus alkoi. Lapsettomuustaival kesti kaksi vuotta. 

Kun aloimme toivoa toista lasta, tarkoitus oli tietenkin tehdä inseminaatio. Lääkkeet olivat täysin samat kuin edellisellä kerralla, mutta vaste aivan liian suuri. Inseminaatio muuttui IVF:ksi, josta saimme kaksi siirtokelpoista alkiota. Kumpikin alkionsiirto oli kuitenkin negatiivinen. Seuraavalla kerralla saatiin jälleen kaksi siirtokelpoista alkiota, mutta molemmat olivat taas negatiivisia. Seuraavalla kerralla vaste oli hyvin suuri, joten määrä söi jo munarakkuloiden laatua. Tästä syystä saimme vain yhden alkion. Tämä alkio oli tarkoitus siirtää lääketuettuun ovulaatioinduktiokiertoon, mutta taas vaste oli liian iso. Jos alkio siirrettäisiin, seurauksena olisi nelisikiöraskausriski. Tässä tilanteessa tehtiin inseminaatio ilman irrotuspiikkiä, joten oma kroppa sai tehdä valinnan, mistä ovuloin. Meidän onneksemme raskaus alkoi ja odotamme nyt kahta pientä saapuvaksi. 

Haluan siis kertoa, että PCOS-naisilla on hyvät mahdollisuudet raskautua. Taival voi olla lyhyt tai pitkä, mutta todennäköisyydet siihen, että raskaus alkaa joskus, ovat suuret. Kuten edellä huomaa, eniten PCOS on vaikuttanut elämääni lapsettomuuden myötä. Välillä on ollut vaikea kantaa tätä taakkaa, että se vika on minussa. Minun takiani on vaikea tulla raskaaksi. Joskus jopa ajattelin, että vien mieheltäni mahdollisuuden lapsiin. Tämä on syönyt naiseuttani hyvin paljon. Voimakkaita ulkoisia piirteitä, kuten akne tai voimakas karvankasvu, minulla ei ole. Tiedän kuitenkin, että moni PCOS:n kanssa elävä kamppailee näidenkin asioiden kanssa. Tämä on sellainen naiseuden syövä syöppö. Painon kanssa saan kyllä taistella, kaikki kilot pysyvät tiukasti. Erilaisia ongelmia kuitenkin oli jo silloin, kun olin normaalipainoinen eli ennen ensimmäistä raskautta. Painon laskeminen ei ole siis aina suora tie onneen tässä asiassa. Normaali, terve ja monipuolinen ruokavalio sekä liikunta ovat kuitenkin ne avainasiat, kuten monen muunkin sairauden hoidossa. 

Koen kaikissa asioissa avoimuuden auttavan minua eniten, on kyseessä sitten positiivinen tai negatiivinen asia. Kun asiat saa jakaa jollekin, lähtee pieni pala omilta harteilta pois. Se, että olen voinut avoimesti puhua ongelmista ystäville ja perheelleni, on auttanut minua suuresti. Vertaistuki - liittyen niin PCOS:ään kuin lapsettomuuteen - on myös erittäin tärkeä jaksamisen väylä. Jossain on joku, joka kokee ja käy samoja asioita läpi kuin minä, taistelee samojen ajatusten ja ongelmien kanssa.

Teresan nimi on muutettu.

‹ Takaisin tarinoihin